Pages

My name is Ban, Ray Ban!

RB1

En perusta turhasta materialla mässäilystä. Siitä, että jatkuvasti puhutaan tai kirjoitetaan vain siitä kuinka eilen ostin tällaista ja tänään ostin tällaista ja tää maksoi niin ja niin paljon. Mutta vaikka juuri hehkuttelin uusia kenkiä, on munkin heti perään pakko hehkuttaa seuraavaa uutuutta. Pistetään tämäkin vielä juhlahulinoiden piikkiin. Nimittäin Jonin nimppareita vietettiin päivä mun synttäreiden jälkeen ja murun nimpparilahjan varjolla ostin itsellenikin uudet aurinkolasit. Hups.

RB4 RB5

Ray Banin Erika -lasit pinkeillä kehyksillä, harmailla linsseillä ja siroilla sangoilla sopii mun päähän yllättävän hyvin. Siis verrattuna siihen, että Aviator -malliset Reiskat ei sovi mun nassulle ollenkaan ja normaali Wayfarer -malli ottaa mun pyöreisiin poskiin ikävästi kiinni. Ja melkein kaikki lasit on aina liian kapeat mun päähän, mutta nämäpä ei! Nämä mun Erikat on muuten myös älyttömän kevyet. Eli kaiken kaikkiaan erittäin hyvä vaihtoehto mun toisiksi arskoiksi niiden rakkaiden Guccien rinnalle. Ne on edelleen täydelliset, mutta nämä uudet on hyvä vaihtoehto massiivisille kärpäslaseille.

RB3 RB2

Niin ja täytyy muuten sanoa, että olisin voinut melkein hankkia nämä Erikat ihan vaan ton kotelon takia, vaikka lasit olisi olleet surkeat. No en nyt sentään oikeasti. Mutta melkein! Ihan äärimmäisen siisti tuo kotelo nimittäin on.

Jonille ostin mattaiset sini-mustat sinisillä peililinsseillä varustetut Folding Wayfarer -lasit. Kokoon taitettavilla Wayfarereilla olen kerran aiemminkin miestä lahjonut, joten tiesin niiden sopivan. Molempien lasit on muuten kokoa 54mm jos jotakuta kiinnostaa!

RB6

Meillä ei muuten yleensä todellakaan harrasteta näin kalliita nimpparilahjoja, mutta kerrankos sitä! Ajatus on aina tärkein, ei todellakaan hintalappu. Vuosien saatossa puolin ja toisin annetut sählypallot, kirjanmerkit, avaimenperät, karkkikipot ja itse tehdy tyynyliinat on ihan yhtä rakkaita ellei rakkaampiakin.

Mutta mitenkäs on, löytyykö joukosta muita Reiskan vannoutuneita faneja? Mikä on teidän luottomalli? Vai haaveiletteko jostain? Sana on vapaa!

First time in ballet flats

Kuten eilen sanoin, tepastelin perjantaina synttäreiden kunniaksi ensimmäisen kerran tänä keväänä nilkat paljaana ballerinat jalassa. Täällä Turussa oli ihana, lämmin ja aurinkoinen päivä. Iltapäivällä kaupungille lounaalle tarkeni lähteä lompsimaan nilkat paljaana ja farkkutakki päällä. Mulle tulee näistä kuvista niin hyvä mieli, ehkä siksi, että näissä kuvissa mulla oli ihan huikea fiilis. Toivottavasti hyvä mieli ja auringonpaiste välittyy teillekin!

WP_20140328_15_43_38_Pro WP_20140328_15_43_06_Pro WP_20140328_15_44_06_Pro WP_20140328_15_43_27_Pro

Kaikki vaatteet - H&M
Laukku ja kengät - Zara
Rannekoru - eBaysta

WP_20140328_15_44_17_Pro WP_20140328_15_43_47_Pro WP_20140328_15_43_14_Pro WP_20140328_15_44_31_Pro

Itse tykkäsin tästä rennosta asusta kovastikin. Se on mielestäni kiva ja raikas, vaikka aika rauhallisessa värimaailmassa liikuttiinkin! Mitäs te tykkäätte, toimiko teille?

Ivana Helsinki KOO Shoes

IMG_3299

Viime viikkoiset Sarah Jessica Parkerin suunnittelemat mintun sävyiset korkkarit ovat edelleen haavelistalla, mutta tällä viikolla kenkäkaappini täydentyi eräällä toisella upealla parilla. Olettekin ehkä kuulleet, että Kookenkä tekee yhteistyötä ihanan suomalaisen suunnittelijan, Paola Suhosen, kanssa. Tämän yhteistyön seurauksena Kookenkä -myymälöihin on saapunut myyntiin pieni Ivana Helsinki KOO Shoes -kokoelma.

IMG_3304

Mallisto koostuu neljästä parista kauniita nahkaisia kenkiä, joissa toistuu perhosteema. Toisissa kengissä se näkyy painokuvioina, mutta näissä minun ostamissani Alexa -kengissä perhosteema näkuu nahan reikäkuvioissa. Kauniin tumman nahan parina näissä kengissä on tummat puupohjat.

Vaikka Alexat antavat käyttäjälleen 12 senttiä lisäpituutta, ovat ne äärimmäisen hyvät jalassa ja tukevat kävellä. Tämä helppous johtuu tietenkin siitä, että korko on kiilamainen ja päkiän alla on useampia sentti platformia. Yleensä kammoan monen sentin platopohjia, ne näyttävät mun mielestä useammin tökeröltä kuin tyylikkäältä, mutta näissä retrohenkisissä puupohjakengissä tuo päkiäkoroke toimii mielestäni hyvin.

IMG_3310 IMG_3307

Näitä malliston kenkiähän on muuten nähty myös mm. New Yorkin muotiviikolla. Ivana Helsigin Bridges of Madison County -nimeä kantavan SS14 malliston näytöksissä nimittäin mallit tepastelivat samaiset kengät jaloissaan. Tässä alla muutama Ivana Helsingin sivuilta täältä lainattu mallistokuva, joissa nämä kengät näkyvät Ivana Helsingin näytöslookeissa.

IHSS14b

Nämä on niin ihanat, etten malta odottaa näiden käyttöönottoa. Kunpa ilmat vielä lämpenisivät vähän, jotta sukkikset voi jättää kotiin ja siten ottaa varpaista avonaiset kengät käyttöön! Eilen muuten mentiin jo nilkat paljaana balleriinat jalassa, joten kauan ei enää tarvinne odotella.

IMG_3296 IMG_3301
Mitäpä tykkäätte näistä kengistä? Tai Ivana Helsinki KOO Shoes -mallistosta? Entäpä oletteko jo siirtyneet baltsuihin? Sandaaleihin tuskin kukaan muukaan vielä...

25 vee

WP_20140325_18_07_50_Pro

Tänään on mun synttärit ja samalla kellonlyömällä, jolla postaus on julkaistunut, on mulla tullut täyteen 25 vuotta. Mua suorastaan nolottaa myöntää miten paljon mua ahdistaa tää iän lisääntyminen. Tiedän, että elämä ei lopu vaikka täyttää 25. Eikä siihenkään, että mun ikä pyöristyy virallisesti kolmeen kymppiin. Tiedän, että moni muu on jo 30 ja ei se ole niin kamalaa sekään. Mutta minkäs sitä tunteilleen voi.

WP_20140325_18_08_01_Pro

Joten päätin listata ylös muutaman asian, joiden vuoksi on kivaa olla 25 vee. Here we go:

- Voi käydä alkossa ja ostaa mitä haluaa, lisäksi vielä yleensä kysytään paperit!
- Tämä taitaa olla se laillinen ikä, josta alkaen on mahdollista adoptoida. Mahtavaa saada taas yksi oikeus lisää.
- Olen ehtinyt tulla sen verran kokeneeksi leipuriksi, että osasin tehdä ehkä maailman parhaan synttärikakun.
- Saa kivoja lahjoja, vaikken synttärilahjojakaan tarvitsisi.
- Paheksunta ei enää kohdistu minuun silloin, kun nykynuoriso on tehnyt jotain sopimatonta.
- Häät ovat taas vähän lähempänä - yhdet synttärit enää välissä.
- Ryppyjä ei ole tullut kovin paljoa enemmän, kuin niitä oli viime vuonna.

WP_20140325_18_07_37_Pro

Rehellisyyden nimissä on vielä myönnettävä, että näitä kirjaillessani tuli mieleen myös asioita, joiden takia ei ole kivaa olla 25 vee. Here we go again:

- Aina ei kysytä papereita, vaikka paperit pitäisi kysyä jokaiselta, jonka myyjä arvioi alle 30-vuotiaaksi.
- Tämän jälkeen ei taida olla luvassa enää kuin yksi myöhemmin saatava oikeus - ilmainen mammografia.
- Olen ehtinyt sen verran hyväksi leipuriksi, ettei kukaan tee enää mulle synttärikakkua mun puolesta.
- Ei tule vietettyä enää kaverisynttäreitä.
- Arvostus ei enää kohdistu minuun silloin, kun nykynuoriso on tehnyt jotain hienoa.
- Olen taas vuoden lähempänä kolmeakymppiä sitten kun ne häät on.
- Ryppyjä oli jo aika paljon viime vuonna.

Joten jos jollain on viisaita sanoja siitä, miten elämä on vasta alullaan 25-vuotiaana, niin uskokaa pois, minä tarvitsen niitä kipeästi!

Oma koti kullan kallis

Ompa ihanaa olla kotona! Vaikka viimeisiin kolmeen viikkoon mahtui paljon ihanaa ja kivaa ja jännittävää, oltiin eilen ihan käsittämättömän onnellisia päästyämme kotiin. Kyllä oma koti on vaan paras paikka. Iskä nauroi mulle, kun sanoin kaipaavani sitä, että pääsen kotiin mun sukkien luo. Se on kuulemma outo asia kaivattavaksi, mutta jos olet kolme viikkoa reissussa, josta viikon talviurheilemassa Levillä ja mukanasi olisi vain kolmet varrelliset sukat, saattaisit sinäkin alkaa kaivata sukkiasi.

Oikeasti sukkalaatikon tonkimista ihanammalle tuntui päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Puhtaisiin, ihanan tuoksuisiin lakanoihin. Nukkuahan voi ihan missä vaan, vaikka kovalla lattialla, mutta eiköhän valtaosa meistä nukkuisi silti mieluiten omassa sängyssään.

WP_20140317_16_40_12_Pro

Mulla on piakkoin vaikka mitä postattavaa, kunhan joudan kuvailemaan ja kirjoittelemaan. Tämä päivä on mennyt lähinnä pyykätessä ja shoppaillessa. Huomennahan on mun synttärit ja lauantaina Jonin nimpparit, joten vielä viikonlopun ajan elämä on yhtä juhlaa, mutta sehän on vaan ihanaa!

Jostain näyttää pikkuhiljaa hiipineen esiin taas hieman enemmän bloggausintoa.. johtuisiko siitä, että kiireiden vuoksi on tahattomasti tullut otettua tämän suhteen vähän iisimmin..? Postausta blogimaailmassa mua ahdistavista jutuistakin on tulossa, mutta en ole saanut sitä vielä hiottua valmiiksi.

Huh, nyt klikkailen auki omia suosikkiblogejani ja luen pitkästä aikaa myös muiden kirjoituksia! Onkin ollut teidänkin juttuja jo ikävä.. tosin sitä ennen taidan päästä ripustamaan lisää pyykkiä kuivumaan. Mutta palaillaan viimeistään huomenna!

Voi SJP!

Voi Sarah Jessica Parker minkä teit! Oliko sun aivan pakko lisätä Nordstromille suunnittelemaasi SJP by Sarah Jessica Parker -kenkäkokoelmaan maailman täydellisimmät kengät? Tai en toki ole kovinkaan harmissani siitä, että Bobbie -kengät ovat tarjolla piparkakkureunoineen täydellisessä mintun sävyssä. Enemmänkin mua harmittaa se, että 280 dollaria kenkäostoksiin on tällä herkellä aivan liikaa mun kukkarolle. Nämä on aivan ihanat!

SJP

Olisin ihan haltioissani näistä kengistä, vaikka niissä komeilisi pohjassa H&M:n logo, mutta kyllä mahan pohjassa kutkuttelee vielä enemmän ajatus siitä, että saisin Sarah Jessica Parkerin suunnittelemat kengät. Se nainen nimittäin rakastaa muotia ja kenkiä. Ja minä olen jo pitkään pitänyt kovasti hänestä.

Olen edelleen äärimmäisen innoissani siitä, että Elastinen -arpa voitti meille kymmenen euroa, mutta näinä hetkinä se vähän harmittaa... saisin nimittäin sen kymppitonninkin kulumaan aika vaivattovasti!

Levi-moikat!

Moikka vaan täältä pohjoisen pakkasista! Tallessa vielä ollaan, vaikka muutaman päivän radiohiljaisuus on taas vallinnut blogissa. Ei vaan ole joutanut tietokonetta avata, kun tässä on pakkailtu, matkustettu, lasketeltu ja saunottu.

Nyt ehdin tulla huikkaamaan pikaiset moikat, kun mun päivä on varattu gradun kirjoittelemiseen. Ei ole varaa pitää täyttä lomaa koko viikkoa, joten muutaman rinteettömän päivän vietän koneen ääressä naputellen.

unnamed (1)

Kuvia ei paljoa ole, ja nämä vähäisetkin on napsittu GoPro kameralla. Videota sillä on kuitenkin tullut kuvattua aika paljon. Ne on vaan hurjan isoja ja raskaita tiedostoja. Muokattiin sunnuntain laskuista kolmen ja puolen minuutin mittainen video, ja valmiin videon koko oli 600 megaa.. hups! Mutta ehkä jossain vaiheessa muokataan pieni video tänne blogiinkin julkaistavaksi. Videolle, kun on tallentunut myös muutamat meikäläisen kaatumiset. Valitettavasti ei kuitenkaan sitä, jonka seurauksena mun reidessä on sydämen muotoinen mustelma, jonka strategiset mitat on noin 12cm x 7cm.. Auts.

Mutta toivottavasti teillä muillakin on hyvä viikko. Oon varmaan niitä harvoja ihmisiä, jotka fiilistelee tätä takatalvea, mutta mää nyt vaan tykkään pakkasesta ja lumesta. Joten fiilistelen sitä, vaikka väkisin. When life gives you lemons, slice those suckers up and find tequila!

Lainalakka

Yksi hyväpuoli tällaisessa vanhempien nurkissa "lomailussa" on äidin kynsilakkalaatikko. Näköjään vaihtelu virkistää ja kynsien lakkaamista koskeva kyllästyminen katosi, kun pääsin valitsemaan sitä tuttua ja turvallista glitterlakkaa jonkun muun valikoimasta. 

Alla on kaksi kerrosta ihan minun omaa, kotoa mukaan nappaamaani IsaDoran Bridal Pink lakkaa, jota en voi kyllä suositella kenellekään haalean vaaleanpunaiseksi lakaksi. Kuten huomaatte, niin peitto on aika olematon. Äidin valikoimista kärkiin sutimaani Lumene Natural Code lakkaa nimeltään Magic Dust sen sijaan suosittelen ilolla.

Kynnet

Hopean, sinisen ja pronssin yhdistelmä toimii tosi hyvin. Melkein kaikki mun glitterit taitaa oikeasti olla kultaan ja pinkin sävyihin painottuvia. Tosi tylsää. Tässä lakassa lisäksi hex-glittereiden seurana olevat pienemmät kimalteet tuovat lakkaan oikeasti sellaista keijupölyfiilistä. Tykkäsin hurjasti tästä kärkien glitterkuorrutteesta. Tykkäättekö te?

Ps. Toinen hyvä puoli vanhempien nurkissa lomailussa oli ehdottomasti isin paistamat Keiteleen muikut! Niiiin hyviä.. tosin en valita siitäkään, että tänään on ruokalistalla hirvikeittoa!

Baby Shower -kakku ja vaippakakku

IMG_3280

Minä kavalana tyttönä nappasin itselleni täytekakun leivottavaksi viime viikonlopun vauvajuhlille. Ei ollut ehkä kovin reilua kähveltää täytekakkuvastuuta, kun muut leipurit joutuivat sitten gluteenittomiin leivontahommiin. Mutta älyttömän hyviä tuotoksia olivat saaneet aikaan. Oikeastaan parempia, kuin minun kakkuni, joka oli tainnut vähän loukkaantua kaikesta siitä koristelusta ja kuljettelusta, sillä sisällys oli pehmentynyt turhan paljon.

IMG_3276 BS IMG_3283

Täytetkakun varasin itselleni, koska tiesin heti millaisen kakun haluan tehdä. Mansikkamäki -blogissa on aivan huikeita fantasiakakkuja, sokerimassakoristeita ja fantasiapikkuleipiä. Tämä 2009 vuonna tehty Baby Shower kakku oli jäänyt mulle elävästi mieleen. Siispä suuntasin sinne ottamaan mallia ja ryhdyin leivontahommiin. Suosittelen kurkkaamaan kyseiseen blogiin, ettei voi olla ihastelematta!

IMG_3277 IMG_3275

Vaikken luonnollisesti mallina olleen kakun kaltaiseen lopputulokseen päässytkään, olin huiman tyytyväinen aikaansaannokseeni. En oikeastaan uskonut saavani aikaan näinkään hienoa lopputulosta, joten olin kyllä aika ylpeä tuotoksestani.

IMG_3288 BS2

Toinen asia, mistä olin ylpeä oli yhdessä ystävän kanssa tehdystä vaippakakusta! Siitä tuli ihan älyttömän hieno ja suloinen. Ei tosin olisi tullut, jos vain meikäläinen olisi ollut hommissa. En nimittäin jostain syystä saanut yhtään inhimillisen näköistä rusettia aikaan! Mutta onneksi tehtiin tämä yhdessä. Se oli vieläpä hauskaakin.. niinkuin sekin kun tultiin juhlapaikan pihaan ja huomattiin, että kakku on hajonnut automatkan aikana! Hups!

IMG_3289 IMG_3291 IMG_3290

Että sellaista leivontaa tällä kertaa. Täytyy muuten sanoa, että vaikka oon aika paljon lasten kanssa touhunnut ja pikkuisia hoitanut niin harvoin oon tuntenut olevani niin eksyksissä, kun viime viikolla Prisman vaippahyllyn edessä töröttäessäni... Mutta selvittiin!

Show 'em your tomatoes!

WP_20140307_21_00_51_Pro

Oikeesti en yhtään tiedä mitä kirjoittaisin viime perjantaisesta Backstreet Boysin keikasta. Se nimittäin oli ihan huikeaa ja ihanaa ja mielettömän hauskaa. Lauloin koko illan kurkku suorana ja kiljuin ääneni käheäksi. Mun suosikkibändi taas alkuperäisessä kokoonpanossaan muutaman metrin päässä, ympärillä täpötäysi Hartwall -areena ja ihan tajuton fiilis.

WP_20140307_20_27_28_Pro WP_20140307_20_36_39_Pro

Keikan biisilista oli mun mieleen ihan täydellinen. Kaikki parhaat vanhat biisit ja sopivasti niitä parhaita uuden levyn kappaleita. Erityisesti uuden levyn nimikkobiisi In a world like this on mun mieleen. Ja tällä kertaa kokonaan pääsi soittoon myös mun kaikkien aikojen lempparein Bäkkärikappale The one. Jee!

WP_20140307_20_41_21_Pro WP_20140307_21_05_16_Pro

Vaikka monet mollaa Bäkkäreitä syystä, että miehet on hieman vanhentuneet "vanhoista hyvistä ajoista" niin mulla tunteet on taas ihan päinvastaisia. Musta oli tosi kiva katsoa aikuiseksi kasvaneita miehiä siellä lavalla. Rentoja, huumorintajuisia ja luonnollisia miehiä. Ei sitä tarvitse yrittää näyttää teinille ja käyttäytyä 17-vuotiaan tavoin, jos ikä on tuplaantunut.

WP_20140307_21_54_31_Pro WP_20140307_21_54_42_Pro

Mutta kyllä mun sydäntä silti lämmitti, kun All I have to give -biisin koreografia oli edelleen tismalleen sama hattuine kaikkineen, kun se oli jo mun vuonna 1998 telkkarista nauhoittamallani konserttivideolla.

Bäkkäreitähän nyt mollataan joka suunnasta muutenkin, mutta mun mielestä keikkaseuranani ollut puoliskoni oli ihan oikeassa, kun sanoi, että kyllä on vikaa enemmän kuuntelijassa, kuin bändissä, jos ei viihdy yleisössä tollaisessa tunnelmassa, hullulla meiningillä vedettyä konserttia katsomassa!

WP_20140307_22_05_31_Pro

Jos mulla joku pointti tässä tekstissä oli, niin se oli varmaan se, että oli aivan törkeän hauskaa. Niin hauskaa, ettei haittaa vaikka vieläkin sattuu kurkkuun. Että kiitos vaan omalle murulle maailman parhaasta synttärilahjasta! Tekisi mieleni sanoa, ettei tollaisen lahjan jälkeen edes masenna täyttää 25, mutta se ei kyllä keikan huikeudesta huolimatta olisi ihan totta...

WP_20140307_19_16_41_Pro

Ps. lämppäritkin muuten upposi meihin enemmän kuin mainiosti! Ensin lämppäämässä oli Redrama ja ylläriksi Clouds -biisin aikana lavalle pelmahti A.J. vetämään omat osuutensa. Niin maukasta, noita duettoja kun livenä harvoin pääsee kuulemaan. Toinen lämppäri oli USA:sta oleva acapella yhtye Exchange Vocal. Herttaisia poikia ja komeita ääniä ja huikeaa beatboxingia. Tykättiin siitäkin!

Here we go!

Tai oikeastaan täällä ollaan jo matkalla. Tämä "dramaattinen blogitauko" ei muuten ollut oikeasti mitenkään dramaattinen, eikä sen puoleen tarkoituksellinenkaan. Tällä viikolla on vaan kertakaikkiaan ollut niin vietävä kiire, ettei ole paljon vaivaa ollut siitä, ettei ole huvittanut kirjoittaa. Kun ei kertakaikkiaan ole ehtinyt! Eikä kyllä ole ehtinyt kuvaillakaan. 

Nyt kirjoittelen postausta Helsingistä.. odottelen toimistolla muutamia asioita hoitavaa miestä, jotta päästään sitten kohta suuntaamaan sinne Bakcstreet Boysin keikalle! En viitsinyt lähteä kaupungille pyörimään, sillä pelkään että mun jalat väsyy liikaa - siihen kun ei nyt ole varaa, kun meillä on permantoliput!

Eturiviin ei onneksi tällä kerralla ole tarvetta tunkea. Ai miten niin tällä kerralla? No siten niin, että ensimmäisellä Backstreet Boysin keikallani vuonna 2005 mehän oltiin tyttöjen kanssa tietenkin siellä eturivissä! Voi vitsi, että se oli hyvä ilta! Ja kyllä, minä kättelin sekä Keviniä, Howieta että A.J.:ta!

Keikan jälkeen kurvataan pursuilevan automme kanssa kohti Jyväskylää. Huomenna juhlitaan vauvajuhlia ja sen jälkeen jäädään viikoksi Jyväskylään, jonka jälkeen lähdetään viikoksi Leville. Ja sen jälkeen tullaan vielä puolikkaaksi viikoksi Jyväskylään ennen kotiinpaluuta.

Käsittämättömän määrän tavaraa sitä voi ihminen "tarvita" mukaansa. Toki joukossa on nyt muutama kassillinen vauvajuhla -tavaraa ja jotain äidin juttuja joita voi kerrankin viedä, kun ei ole liikkeellä junalla. Ja kyllähän sitä aika paljon kaikenlaista tarvitsee mukaankin, kun on luvassa hienompaa ja vähemmän hienoa tilaisuutta, koulua ja töitä ja sitten viikko talviurheilua. Eli mukana on myös toppapuvut, hiihtopuvut ja "jokunen" kerrasto.. mutta suksia, lautaa, sauvoja, monoja ja kypäriä ei vielä ole kyydissä.. ne pitäisi vielä mahduttaa!

Eli kuten huomaatte, ei mulla mitään oikeaa postattavaa nytkään ollut. Mutta minä jatkan täällä surffailua ja litkin lämmintä vaniljateetä. Kyllä kelpaa.. tämä "päiväruokakin" on melkein kuin suoraan lautasmallista! Krhm!

WP_20140307_15_06_48_Pro

Mutta tosiaan mukavaa viikonloppua kaikille. Ainakaan huomenna en ehdi mitään kirjoitella, kun on vauhdikas päivä luvassa silloinkin. Toivottavasti teilläkin mahtuu viikonloppuun jotain ihanaa!

Nothing to say

IMG_2932

Mulla oli kiva viikonloppu. Oikeastaan tosi kiva. Kivoin pitkiin aikoihin. Mutta silti mulla ei ole siitä tai mistään muustakaan oikein mitään kerrottavaa. Äiti ja isi kävi meillä kylässä. Oli mukavaa viettää niiden kanssa pari päivää ja näyttää missä me nyt asutaan. Leivottiin karjalanpiirakoita ja käytiin ulkona syömässä. Sunnuntaina vietettiin miehen kanssa pitkästä aikaa vapaapäivä kahdestaan. Riemuitsin ihan valtavasti siitä, että käytiin yhdessä ruokakaupassa ja Ikeassa. Uudistettiin kotia ihan pikkaisen ja sitten laitettiin (tai mies laittoi) ihan älyttömän hyvää ruokaa.

Mutta silti mulla ei ole oikein mitään kerrottavaa. Tai voisin kertoa vaikka äitin ja iskän tuomista tulaisista. Tai äitin mulle ostamista korviksista. Tai jakaa meidän herkullisen ruuan reseptin.. tai karjalanpiirakoiden. Tai kirjoittaa niistä sisustusmuutoksista, joita tehtiin kotona. Tai mun tän hetkisistä kynsistä, jotka on älyttömän hienot. Mutta jotenkin ei huvita.

IMG_2930 IMG_2935

Mulla on päällä pieni blogikyllästyminen. Se vaivaa aina aika ajoin ja on taas hetken tehnyt tuloaan. En tiedä tuntuuko se nyt voimakkaammalle myös siksi, että olen väsynyt (niin väsynyt, että aloin eilen itkemään eläinkaupassa, kun en voinut tuoda yhtä pupua kotiin mun rakastettavaksi).. mutta voimisti väsymys tätä tai ei - kyllästyminen on nyt tosi asia.

Ongelma ei ole niinkään itse blogiin kirjoittamisessa. Kirjoittaminen on musta edelleen kivaa. Ja kuvaaminen. Sen höpöttelemisen takiahan tätä harrastelenkin. Mutta jotkin asiat tässä blogimaailmassa tökkivät. Jotkin asiat saavat mut pahalle mielelle, harmittavat ja ahdistavat. Niistä voisi kirjoittaa vaikka oman postauksensa, jos saisin joskus ajatukseni järjestykseen.

IMG_2929 IMG_2936

Välillä ajattelen, laittavani blogin piiloon. Että kirjoittelisin ihan oikeasti vaan omaksi ilokseni. Mutta en tiedä kuinka paljon saan iloa ihan vain itseltäni itselleni sillä, että kirjoitan esiin kuppikakkujen reseptin. Minähän tiedän sen jo. Hauskinta tässä touhussa on se, että voin kirjoittaa kuppikakuistani ja sisustushaaveistani ja vaatteistani julkisesti ja vaihtaa ajatuksia niistä keveistä aiheista kivojen tyyppien kanssa. Mutta kuitenkin se vähän tympii. Se, että kuka tahansa voi päätyä tänne vaikka Googlaamalla "aivot käy niin kovilla". Oi kyllä, se näyttää olevan yllättävän yleinen hakusana!

Tämä on kuitenkin vain harrastus, jota olen aina ennenkin tehnyt omilla ehdoillani. Kirjoitan silloin, kun huvittaa ja siitä mistä huvittaa. Niin aion tehdä jatkossakin. Nyt vaan blogin elinkaaren aikana mietityttää eniten se, huvittaako vai ei.. tähän asti yleensä on huvittanut enemmän, kuin on ehtinyt!

Sen sijaan kukkia huvittaisi ostaa vaikka joka päivä.. tai oikeastaan vielä enemmän niitä huvittaisi saada joka päivä. Kyllä se vaan kevät kolkuttelee jo meidänkin ovella. Ei nämä pastellihaaveet ja kukat ja esiin kaivetut tennarit voi mistään muusta kieliä..